Ikähän on vain numero. Ikääntymistä ei voi estää, sillä jos niin voisi tehdä olisi lahja pysäyttää aika. Joskus ajan pysäyttäminen tuntuu kiinnostavalta ajatukselta. Kun lapset ovat pieniä ja he tuntuvat kasvavan silmissä toivoisi joskus, että aika seisahtuisi. Esimerkiksi vauva-aika on ohi kiitävässä hetkessä. Eikä sitä saa takaisin! Olisi joskus edes kohtuullista, että aika kulkisi hitaammin. Mutta ei. Sekunti on yhtä pitkä ajanmääre meillä jokaisella. Time goes by. Se mikä ratkaisee on, miten ajan käyttää.
Vanheneminen tuntuu jossain määrin pelottavalta. Kriisejä tulee ilman ikääntymistäkin. Itselläni kriisi oli pari vuotta sitten, kun mittariin tärähti uusi kymmen. Ikä laittoi ajattelemaan. Se ahdisti. Koin tuskaa ja pelkoa siitä, että elämä päättyy kun ikääntyy kylliksi. Näenkö lasten kasvavan? En pysty olemaan heidän rinnallaan ikuisesti. Elämän varjoksi tuli pelko kuolemasta. Omasta, lasteni, läheisteni. Vaati pitkän tovin, että ajatuksen sai käännettyä siihen, että murehtiminen asioista joihin ei voi vaikuttaa on turhaa, ajanhukkaa. Hyväksymisen, sen se vaati.
Ikääntyminen on ollut taas lähiaikoina puheissa. Töissä on ollut tasavuosien juhlaa ja synttäreitä ylipäänsä. Viime viikolla äitini siirtyi uudelle kymmenelle, isomummo ikääntyi, itse vanhenen, poikani vanhenee... Meillä kaikilla on kuitenkin yhteistä se, että meistä jokainen vanhenee yhtä paljon, yksi vuosi tulee mittariin lisää.
Tämä vuosi on äitini tasakymmen. On siis aika juhlia, pienimuotoisesti (sankarin toive). Olen lupautunut auttamaan järjestelyissä leipomalla kakun ja parit piparit. Pipariprojekti oli hauska näperrys. Ohjeen otin perinteisesti Kinuskikissalta.
Valmistin murotaikinasta keksejä, jotka koristelin kahvi-tomusokeri kuorrutteella ja vihreillä ja liloilla sokerihelmillä.
Lisäksi leivoin suklaa-wienernougat keksejä, jotka koristelin sokerimassalla, valkosuklaalla ja nonparelleilla. Ohje
Ja kakku näytti tältä.
Pohjaksi leivoin mehevän suklaakakun. Väliin laitoin mansikkatäytettä ja lemon curdia. Päälle maitosuklaakuorrute. Lähdin kokeilemaan sokerimassan muovaamista kukiksi. Kinuskikissalta sain oivat vinkit toteutukseen ja värkkäys onnistui ensikertalaiselta melkoisen hyvin.
ONNEA ÄITI! <3
