Paperinarusta tehty pöytäliina

Olipa kerran päivä jolloin tytär (+30 v) meni äidilleen yökylään. Viime kerrasta onkin aikaa, jos sitä on edes tapahtunut kotoa poismuuton jälkeen, ken muistaa. Äiti haki tyttären avokätisesti töistä ja tarjosi tälle päivällisen (kaalilaatikkoa, nam!). Tytär keksi, että yhdessä olisi kiva käydä läheisessä askarteluliikkeessä. Ja niin tapahtuikin. Tyhjin käsin liikkeestä he eivät täälläkään kertaa päässeet poistumaan. Molempien oli pakko saada Alice A:n puutyökaluja, joilla voi tehdä kukkia ja solmupunosta. Sitten he palasivat kotiin ja askartelivat koko illan loppuun saakka :) Sen pituinen se.

Tämä tarina perustuu tositapahtumiin.

Kukkapuu pääsi mukaani mökille, jonne halusin tehdä kokeiluna pöytäliinan. Olin saanut idean askarteluliikkeessä ja mökki tuntui sopivalta kohteelta liinan toteuttamiseen.

Tein 4 x 4 kukan (yht. 16 kpl) liinan. Kieputin ruskeasta paperinarusta kaksi kierrosta ulommaisiin tappeihin ja kaksi keskimäisiin tappeihin. Kun kaikki kukat olivat valmiit liitin kukat liinaksi metallirinkuloiden avulla.

  

Mansikka-valkosuklaajuustokakku

Mitä vanhemmaksi elämme, sitä vaikeammaksi muuttuu lahjojen hankkiminen merkkipäivänä. Kaikkea on, turhaa ei viitsi ostaa, tykkääkö se tästä vai olisiko tuo kivampi? Aina sama tuskainen pohdinta ja lopputuloksena on monesti jokin turhake.

Viime aikoina olemme keksineet toteuttaa lahjoja hiukan omintakeisella tavalla. Kysesssä on sankarille annettava lahjakortti, joka sisältää esim. illanvieton kanssamme kotonamme. Eli sankari saapuu paikalle ja valmistamme hänelle hyvää ruokaa kera maistuvien juomien. Illanviettoon voi lisäksi kuulua jotain tekemistä, kuten lautapelien pelailua tai keilailua tapauskohtaisesti. Saattaa lahjaan liittyä jopa yöpyminen aamiaisineen.

Ei tällaista lahjaa tietysti kenelle tahansa voi antaa. Lähimmät sukulaiset ja parhaimmat ystävät ovat kohteena otollisimpia. Siis ne joiden kanssa voisimme muutenkin viettää iltaa. Toisaalta lahja ei ole erikoinen, mutta kukaan ei ole tuumannut pahaa kyseisestä 'hemmottelusta'.

Viimeisin lahjakortti annettiin hyvälle ystävällemme 30v lahjaksi. Hän käytti lahjakortin tänä kesänä, jolloin valmistimme maukasta ruokaa, pelailimme pihapelejä, paransimme maailmaa ja tarjosimme yösijan aamiaisineen. Meillä oli mukavaa, toivon (uskon niin) että heilläkjn.

Valmistin tilaisuuteen jälkiruoaksi juustokakun. Ohjeen loihdin omasta päästä ja se onneksi onnistui erittäin hyvin.

Mansikka-valkosuklaajuustokakku by Helminna:

(valmistettu irtopohjavuokaan, halkaisija 18 cm)

Pohja

100 g Digestive-keksejä

80 g sulatettua voita

Täyte

300g tuoreita mansikoita (soseutettuna)

200 g sitruunatuorejuustoa

1 prk mansikkarahkaa

1 dl kuohukermaa (vaahdotettuna)

100 g valkosuklaata (sulatettuna)

5 liivatelehteä

Pinnalle tuoreita mansikoita ja valkosuklaalastuja

Hernepesto

Olen jo useamman vuoden ajan tilannut Glorian ruoka & viini -lehteä. Aluksi (vuosia sitten) se oli kiinnostava itselleni ammatillisesti, nykyään se tukee mieheni ammattitaitoa ja on itselle veden kielelle herättävä. Välillä tuntuu, että reseptit eivät juuri kohtaa lapsiperheen ruoanvalmistutarpeita ja lehti tulee vain selattua läpi. Toisinaan kuitenkin jokin resepti jää kolkuttamaan mieleen ja päätyy myös valmistukseen.

Tänä kesänä ilmestyneessä numerossa (5/2014) oli ohje, joka jäi mieleen ja joka oli myös pakko toteuttaa. Kyseessä oli tuoreista herneistä valmistettu hernepesto. Luettuani raaka-aineluettelon suu kostui ja pystyin jopa maistamaan herneen maun suussani.

Onneksi siis saimme luoksemme vieraita, joille halusimme tarjota iltasella pientä suolaista. Tällä kertaa tarjoiluina toimivat erilaiset cocktailpalat, joista yhden toteutin hernepestolla. Kokeilu kannatti, pesto oli todella maukasta ja se on helppo valmistaa. Suurin  työ valmistuksessa oli se, kun herneet täytyi perata pois paloistaan. Muutoin pesto syntyy teemalla 'kaikki purkkiin ja soseeksi'!

Näin se valmistui:

1/2 l hernettä (tuoretta tai pakaste)

1,5 dl paahdettuja pinjansiemeniä

100 g raastettua parmesanjuustoa

0,5 dl oliiviöljyä

mausteeksi suolaa ja mustapippuria

Tajoilin peston esipaistetun maalaispatongin päällä.

Yökylässä tyttöjen juttuja

Rakkaan ystäväni tytär 9v ei ole vielä koskaan uskaltautunut yökylään yksin. Hän oli suunnitellut itselleen To do -listan koulujen kesäloman ajaksi. Kesäloma oli jo miltei loppumassa, mutta yksi listan tehtävistä oli yhä tekemättä - yökyläily yksin. Tarjouduin ottamaan tytön meille yökylään ja hän oli myös yllätyksekseni halukas tulemaan. Niinpä eräänä perjantaina nappasin hänet mukaani töistä lähtiessäni.

Olin miettinyt meille tekemistä, jotta kyläily sujuisi rattoisammin. Kun on mielekästä puuhaa, ei koti-ikävälle jää tilaa ajatuksissa. Tyttöjen tekemiseksi olin ajatellut t-paitojen painantaa kangasmaalilla ja helmiavainnauhan pujottelua. T-paitaprojektin kimppuun kävimmekin heti illalla. Olin ostanut valmiiksi meille sekä kyläilijän äidille yksiväriset t-paidat, johon aloimme painaa maalia piparkakkumuoteilla. Käytimme siis samaa tekniikkaa kuin aiemmassa kirjoituksessani tehdessäni tyynynpäällisiä.

Lapsi suunnitteli itse oman paitansa sekä toteutti sen. Lisäksi hän halusi itse painaa paidan myös äidilleen. Siinä välissä valmistin oman paitani, johon tein tähtiraidan, jonka rajasin maalarinteipillä.

Tällainen muotinäytös saatiin aikaan:

Teimme myös sen aiotun avainnauhan sekä korvikset äidille ja tyttärelle, niiden kuvaaminen kuitenkin unohtui lähtötohinassa.

Kaiken kaikkiaan yökyläily sujui hyvin. Ikävältä ei vältytty, mutta se selätettiin todella nopeasti. Tyttö oli rohkea ja reipas, sillä ensimmäinen yökyläpaikka ei ollut se tuttu ja perinteinen isovanhempien koti vaan hieman vieraamman, mutta kuitenkin tutun aikuisen koti. Olen ylpeä Sinusta! ♡