Itsetehty adressi

Joskus toimeksiannot ovat tällaisia. Toivottavasti eivät usein.

Surun kyynelten läpi

loistavat onnellisten päivien

kultaiset muistot.

Avainnauha solmuillen

Olipas kiva saada ystävältä toive avainnauhasta. En nimittäin ole viime aikoina juurikaan ehtinyt tekemään helmitöitä. Ajattelin tällä kertaa muuttaa hiukan taktiikkaa ja tehdä avainnauhan solmimalla. 

Yritän aina tehdä avainnauhoista, ja koruista muutenkin, kantajan näköisiä. Käyttämäni värit tulivat kyllä ystävästäni ensiksi mieleen ja ensi intuitioon kannattaisi tietysti aina luottaa. Sorruin kuitenkin epäilemään ajatustani ja aloin ajatella hänen värejään enemmän. Lopulta totesin, että tälle värikkäälle ystävälle kävisi lähestulkoon mikä tahansa väri yhdistettynä mustaan. Asia oli varmistettava ja lopputuloksena oli vastaava toive kuin oma ensiajatukseni.

Käytin siis mustaa vahanauhaa (0,5 mm) sekä pinkkejä, vaaleanpunaisia sekä mustia helmiä, joita pujottelin aina solmujen väliin. Avainnauhan tekeminen aloitetaan tässä versiossa siitä, että mitataan kaksi pitkää nauhaa (huom. solmut vievät jonkin verran nauhan pituudesta eli nauhaa kannattaa varata tarpeeksi), jotka solmitaan puolivälistä avainklipsuun kiinni. Lähtöasetelmana on tällöin klipsusta lähtevät neljä nauhaa eli kaksi per puoli. Tämän jälkeen homma etenee solmujen ja helmien vuorotellessa oman maun mukaan. Kun nauha on tarpeeksi pitkä, päättelin nauhan makramee-solmuilla (tasosolmuja). Seuraava juttu voisikin paljastaa sen, mistä olen nämä solmut oppinut.

Nauhasta tuli mielestäni kiva. Samaa mieltä oli onneksi myös ystäväni :)

Rapujuhlat

Kolme pariskuntaa päätti tänä syksynä järjestää rapujuhlat. Yhdellä pariskunnalla oli tilaisuuteen sopiva, juuri valmistunut mökki, taivaallisen kauniilla maisemalla. Juhlia oli suunniteltu jo useampia kuukausia, mikä välillä huvitti eteenkin miespuolista väkeä. Juhlien ajankohdan lähestyessä into kasvoi, sillä pääsemme kovin harvoin viettämään aikaa yhdessä aikuisten kesken.

Valitettavasti tälläkään kertaa yhteinen aika ei toteutunut, sillä lapsiperheissä sattuu ja tapahtuu. Yhden pariskunnan oli luovutettava juhla-aikeensa ja jäätävä kotiin. Muut pitivät suunnitelmista kiinni ja viettivät railakkaat rapujuhlat, josta päätettiin tehdä vuosittainen perinne.

Alkuruokana näissä juhlissa tarjoiltiin purjo-perunasosekeittoa, pääruokana syötiin tietysti (liikaa) rapuja ja aterian kruunasi popcorn-valkosuklaakakku. Juomalaulut raikasivat läpi ihanan kesäisen illan, eikä tunnelmaa onnistunut lannistamaan edes yhden kiukkuisen ampiaisen pisto.

Alla näet kuvia illan kattauksesta a la somistevastaava. Somisteina käytin pihlajanmarjoja, kynttilöitä, koristekiviä sekä simpukoita. En ollut turhaan säilyttänyt osaa hääkoristeistamme ;)

   

   

Paperista tehty valokukkaköynnös

Nyt on käynyt niin, että blogimateriaalia on kertynyt vaikka kuinka alkusyksyn aikana, mutta kirjoittaja ei ole saanut aikaiseksi laatia niistä juttuja julkisuuteen. Vaarana on siis värkkäilyjen pölyttyminen pöytälaatikkoon. Ei kuulosta hyvältä. Niinpä päätin aloittaa jostain ja toivon jutun saavan seuraa lähiaikoina.

Päätin aloittaa ruuhkanpurkamisen yhdestä kesän erittäin mukavasta muistosta, rapujuhlista. Tosin itse rapujuhlat saavat olla seuraavan kirjoitukseni aihe, sillä tämä teksti käsittelee rapujuhliin valmistautumista, olihan minut nimittäin nimetty rapujuhlien somistevastaavaksi ja sen eteen piti tietysti tehdä jotain pientä.

Ajattelin, että alkusyksyn pimenevään iltaan toisi kivan tunnelman valonauha, jota päätin tuunata niin että jokainen valonlähde saisi oman kukkasen ja valonauhasta muodostuisikin kukkaköynnös. Ohjeen kukan tekemiseen paperista löysin eräästä kirjastosta lainaamastani kirjasta (pahoittelut, en muista kirjan nimeä). 

Mikäli haluat valmistaa itsellesi vastaavanlaisen, tässä alla on melko tarkat ohjeet kukkien askarteluun. Itse käytin paperina vanhoja kodinkuvalehtiä, joita minulta löytyy vielä jonkin verran varastosta. Vanhojen lehtien sivut ovat ohuita, joten niiden käsittely vaatii tiettyä helläkätisyyttä.

Paperista leikataan ensin neliö. Neliön tulee olla sen suuruinen, että siihen taiteltuna mahtuu terälehti (ks. kuvat alla). Terälehden koko vaikuttaa siihen, minkä kokoisen kukasta haluat tehdä.

Seuraavaksi neliö taitetaan kaksi kertaa puoliksi.

Aseta tekemäsi terälehden malli taitellun paperin päälle. Ideana on, että saat kerralla neljä toisistaan irrallaan olevaa terälehteä. Leikkaa mallinmukaisesti.

  

Taita jokaisen terälehden terävästä päästä kulmat keskelle. Voit helpottaa taittamista ensin taittamalla terälehden pitkittäinpäin kahtia ja painamalla taitoksen näkyviin lehden terävään kulmaan. Sen jälkeen reunat on helpompi taittaa käyttäen apuna tehtyä taiteviivaa.

Taitettuihin reunoihin laitetaan liimaa.

  

Liitä liimapinnat yhteen. Ennen lopullista kukan yhdistämistä liiman kannattaa antaa kuivua hetken, jotta yhdistäminen on helpompaa.

Liiman kuivuttua kiinnitä kukka liimalla yhteen.

Lopuksi terälehdet voi saksilla varovasti kihartaa.

Sisustustaulu Vallilan Aurajoki-kankaasta

Ajatukset ja ideat kannattaa joskus jättää muhimaan, eikä vaan hätäpäissään keksiä jotain kivaa toteuttamiskelpoista. Toisinaan siihen pystyn, nimittäin muhimaan jättämiseen. Useimmiten taas koitan jopa väkisin löytää ratkaisun pikemmin kuin todellisuudessa olisi tarvetta. Myönnän siis olevani kaikki-tänne-heti-nyt -ihmistyyppi. 

Tällä kertaa sain kuin sainkin pinnistettyä itseni odottamaan sitä oikeaa. Sillä onhan se niin, että kun se oikea kohdalle sattuu, niin kyllä sen tietää. Pätee moneen, tässä tapauksessa sisustustauluun.

Meillä uusittiin olohuoneen sisustusta jo kevättalvella. Kaikki lähti liikkeelle uudesta sohvasta ja lopulta vaihtoon meni myös olohuoneen tapetti sekä olohuone-keittiöakselin maalatut seinät. Vaikka tätä projektin paisumista moni nauroikin, niin todettakoon, että kyllä se vaan kannatti. Tummanruskeat, kukalliset, isokuvioiset tapetit saivat lähteä ja tilalle tuli todellakin jotain aivan muuta. Sävyt muutettiin harmaaseen ja tapetti on nyt hieman betoniseinää jäljittelevä.

Iso seinäpinta jäi odottamaan taulua. Ideoita itsetehtyyn tauluun haettiin Pinterestistä oikein vaan urakalla. Nettiä koluttiin sekä kauppoja kierrettiin ja etsittiin valmiita tauluja. Mutta ei vaan kolahtanut. Mietimme, että taulun pitäisi olla meitä kuvaava tai ainakin meille sopiva. Siinä saisi olla väriä, mielellään keltaista. 

Oltiin kesälomareissulla kiertämässä Saariston rengasreittiä ja viimeisenä etappina vierailtiin Uudessakaupungissa. Lapset leikkivät isänsä kanssa puistossa ja minä kiersin kivoja pikku kauppoja. Siinä se sitten oli. Rakkautta ensi silmäyksellä. Iso kolahdus. Eräässä kangaskaupassa oli Vallilan Aurajoki-kankaasta tehty sisustustaulu. Taulu itsessään ei mahtunut autoon (tai olisi kuulemma mahtunut, mutta minä olisin itse saanut kävellä kotiin), joten päädyin ostamaan mukaani pelkän kankaan, jonka itse pingottaisin tauluksi.

Päätimme pingoittaa kankaan styroksiin ja Bauhausista löysimme 2,5 cm paksua styroksia, mikä sopi hyvin tähän tarkoitukseen. Ensin kangasta piti hieman mallailla ja stryroksia kaventaa. Mies kavensi styroksin käsisahalla, mikä onnistui onneksi hyvin.

Kangas kiinnitettiin styroksiin pienillä nauloilla painamalla. Taulu kiinnitettiin seinään niin, että ensin ruuvit porattiin seinään ja sitten taulu painettiin paikoilleen. Kankaan pingoitus itsessään oli helppo homma, mutta seinäänkiinnittämisessä sai hiukan käyttää luovuutta. 

But I love it!