Lego-taulu

Tiedätkö tunteen, kun hiivit pimeässä, nukkuvan lapsen huoneessa ja astut huomaamattasi Lego-palikan päälle. Auts! Siinä inspiraatiota tarpeeksi tämän idean toteuttamiseen. 

Toinen helpotus tässä ideassa liittyy pölyjen pyyhkimiseen. Nimittäin tasoilta on kyllä helppo siirrellä valmiiksi kootut alukset yms., mutta näiden ukkeleiden siirtely tekee mut hulluksi. Lisäksi on julmaa vain kouraista toisen huolella asettelemat Lego-näyttelyt pilalle, kun on pölyrätin viuhuttamisen aika. 

Siksipä ukkelit saivat oman taulun, jossa ne voivat seistä ilman, että joku tallaa niitä tai liikuttelee niitä vastentahtoisesti. Idea on muhinut Pinterestistä pitkän aikaa, mutta nyt vihdoin sain itsestäni irti toteutuksen.

Ostin Ikeasta taulunkehyksen ja Prismasta löysin Lego-purkin joka sisälsi vain noita mustia kahdeksan nypyn paloja. Niitä oli rasiassa sopivasti 40 kpl. Lisäksi niiden hyvä puoli on se, että niihin mahtuu sopivasti kaksikin ukkoa seisomaan peräkkäin. Mietin kauan miten liimaan Lego-palikat tauluun, mutta lopulta päädyin liimaamaan ne kuumaliimalla suoraan lasin (tai muovin?) pintaan. Jotta sain palikat suoraan, olin valkoiselle paperille viivoittanut valmiiksi palikoiden paikat. Se helpotti liimausta huomattavasti. 

Olen tyytyväinen lopputulokseen ja niin on lapsikin. Järjestystä on mietitty harkiten ja se muuttaa muotoaan lapsen uusien ideoiden myötä. 

   

Bullet journal

Mistä lie idea, veikkaan Ihana-lehteä. Jokatapauksessa koukussa ollaan.

Tällä kertaa kyseessä on bullet journal (bujoilu) eli tuttavallisemmin itsetehty ja suunniteltu almanakka, johon voi lisäksi koota itselleen muutakin hauskaa ja tarpeellista tietoa. Mielikuvitus on rajana tässä touhussa. Ideoita etsin Pinterestistä ja niitä sovellan omalla tavallani.

Omassa bulletissani ideana on, että jokaisessa kuukaudessa on aina sama graafinen ilme. Kokoan aukemalle yleensä viikkonäkymän, johon merkitsen itselle tärkeät tapahtumat. Lisäksi aukeamalla voi olla muistiinpanoille oma tilansa tai vaikka muistilaatikko kuukauden synttärisankareista. Aukeemien välille saatan joskus piirrellä kuvia ja kirjoittaa kivoja mietelauseita.

Ehkä oma bullettini ei ole paras mahdollinen muistikirja, koska se on melko ohutta valkoista blankoa paperia. Piirrän vihkoon mustalla geelikynällä ja se hieman paistaa läpi sivuista, mutta en anna sen haitata. Tiedän, että kaupassa on tähän harrastukseen tarkoitettu oma vihko, jossa sivut ovat täynnä pisteitä, jotka helpottavat suorien viivojen ja laatikoiden piirtämistä. Seuraavaksi ostan ehkä sellaisen, mutta siihen saakka harjoittelen tämän nykyiseni kanssa.

Alla kuvia mun bujosta, sulle inspiraatioksi.

Tästä layoutista kaikki sai alkunsa.

Tässä layoutissa on aukeamalla kaksi viikkoa.

Tunnelmia Tukholman kalustemessuilta

En ole täällä blogissa tainnut mainita aloittaneeni syksyllä opiskelut. Osaksi aihe on jäänyt kertomatta ehkä siitä syystä, että tämä blogi käsittelee mun tuunauksia ja värkkäilyjä eli kädentöitä joita teen. Toki opiskeluni liittyy tiiviisti aiheeseen, opiskelenhan käsi- ja taideteollisuusalaa. Minusta tulee siis artesaani, tarkemmin sisustussuunnittelija, joka on enemmänkin ehkä suunnittelutyötä kuin käytännön toteutusta itsessään. 

Siksipä syksy(kin) on ollut hieman hiljaiseloa blogissa, kahdesta systä. Ensimmäinen on se, ettei ylimääristä aikaa jää juurikaan värkkäilyille. Tuotanto lähes nolla. Ja toinen syy on, että se mitä käsilläni teen on tällä hetkellä piirtämistä eli suunnittelutyötä, joka ei mielestäni sellaisenaan sovi tähän blogiin.

Nyt mietinnässä onkin voisiko nämä kaksi asiaa yhdistää jotenkin järkevästi, blogin ja sisustussuunnittelun. Nopeimmat sen jo järkeilivät, sisustusblogi! Tiedän, että maailma ja Suomikin on mahtavia sisustusblogeja pullollaan. Toisaalta se voisikin olla hyvä ajatus, jolloin tulevan ammattini referenssit pystyisi helposti keräämään yhteen paikkaan muiden silmäiltäväksi. Toisaalta en tiedä jaksanko ylläpitää kahta blogia, kun välillä yksikin tuottaa tuskaa ajanpuutteen vuoksi, enkä millään haluaisi luopua tästäkään. Jään hauduttelemaan ajatusta...

Pari viikkoa sitten pääsin luokkakavereideni kanssa vierailemaan Tukholman kalustemessuilla. Odotukset olivat korkealla, koska jotenkin syksyn Habitare jäi omalta osaltani vaisuksi kokemukseksi. Osaksi varmaan sen vuoksi, että opiskeluja oli tuolloin takana vasta muutama viikko eikä orientoituminen sisustuksen maailmaan ollut vielä kuunnolla iskostunut mieleeni. Nyt kun on itse päässyt jo suunnittelemaan tiloja osaa messuista ottaa enemmän irti, luulisin.

Messut eivät tuottaneet pettymystä. Kyllä kauniita asioita esteettisenä ihmisenä katselee mielellään. Vaikka takana oli huonosti laivalla nukuttu yö, ei se messuilla menoa haitannut vaan ehdimme kiertää messualueen pääpirteittäin kokonaan läpi ja nähdä mitä upeimpia messuosastoja sekä tuotteita. Mihinkään pikkutarkkaan syynäämiseen ei kuitenkaan ollut aikaa, jos halusi nähdä messut kokonaan. Katsoimme tarkemmin vain meitä kiinnostaneet kohteet ja räpsimme tietysti sadoittain kuvia. 

Alla olevien kuvien myötä pääset sinäkin lukijana messujen tunnelmaan. 

Ylläolevassa kuvasarjassa näkyy hyvin messuilla vallinnut värimaailma, mikä on tietysti sama asia kuin sisustuksen trendivärit. Ihania murrettuja sävyjä vihreää, roosaa ja sinistä. Värit pomppaavat toki myös esiin kalusteissa, kuten alla olevista kuvista huomaat.

Sitten kuvasarja mielenkiintoisia valaisimia. Kyseessä oli kaluste ja valaisin messut ja valaisimia oli esillä tuhansittain. Alla on murto-osa omista mielenkiinnonkohteista.

Alla olevan kuvasarjassa: yksi ehkä lempparini oli tuo sininen eteinen jossa on puinen kaluste ja erittäin persoonallinen, kaunis valaisin. Keskellä kuvassa on akustiikka levyjä, joilla saa kauniin kaiuttoman tilan luotua jopa taiteellisella otteella. Viimeisen kuvan funktio sisustuksessa on epäselvä, mutta kuten aina, näkee messuilla myös paljon "omituisia" ideoita.

Ilmakasvit

Viherkasvit tuovat kotiin raikasta ilmettä samalla kun ne rikastuttavat ilmaa. Niitä on kiva sijoitella huoneeseen, mutta niiden ongelmana on monesti hoidon puute tai laatu. Jos kotini kasvit olisivat vastuullani ei niitä todennäköisesti olisi. Siksi viidakkomme hoitaa kätevä mies.

Innostuin jokin aika sitten tekemään istutusasetelmia miniviherkasveista ja kaktuksista. Eteenkin kaktukset ovat huomioni mukaan sisustuksessa in. Ja ne ovat vedensaanninkin suhteen kärsivällisiä, mikä sopii hyvin minulle. Olen tehnyt myös muutaman istutuksen uuden kodin viemiseksi, niitä lahjoja kun on tuhottoman vaikeaa keksiä.

Mutta nyt, uusin villitykseni ovat ilmakasvit. Voiko olla yksinkertaisempaa? Osta purkki ja laita kasvi sinne. Halutessasi laita astian pohjalle vaikka hiekkaa tai kiviä. Kastele upottamalla kerran viikossa veteen.

Ostin itselle ikkunan eteen ripustettavat lasipallot, joihin laitoin ilmakasvit mustan hiekan päälle. Yksinkertaisen kaunista! Tein innostuksissani myös toisen sommitelman kynttilälyhtyyn.

Se mikä tässä tietysti mietityttää on, että mitenhän kauan nämä kasvit käsittelyssäni pysyvät hengissä ja onko tämä muka todella näin helppoa. Mies nimittäin pesi kätensä tästä touhusta ja minusta tuli ilmakasvivastaava.

 

Barbie-kakku

Jokavuotinen kuopuksen juhlahetki on taas käsillä. Tänä vuonna kakkua koristaa jo numero neljä. Huh, onneksi en itse vanhene lainkaan.

Toiveiden täyttämisen paine oli tänä vuonna jälleen iso. Teemaksi valikoitui kakun kautta Barbie. Tuota kuvankaunista nukkea oli kovasti pukilta toivottu, ja toive toteutuikin. Tänään kaunokainen pääsi tuorekelmukääreeseen ja se upotettiin keskelle kakkua.

Olin katsellut aiemmin kuvia vastaavista kakuista. Onneksi katsoin, sillä hoksasin, että kulhon korkeudella ( = kakun korkeus) todella on merkitystä. En halunnut, että Barbie joutuu seisomaan kakussa kriittiset paikat paljaana, joten kakusta piti rakentaa riittävän korkea. Myönnettäköön, että totetutus jäi korkeustavoitteesta ja jouduin peittämään vyötärön alustaa sokerimassalla. Lopputuloksessa sitä ei kuitenkaan huomaa.

Koristeluiden kanssa olin ihan omillani sillä en ollut etsinyt sen tarkempia ohjeita netistä. Hiukan jouduin käyttämään leikkaa-liimaa -tekniikkaa, mutta mielestäni lopputulos on oivallinen. Samaa mieltä oli sankari ja sehän on tärkeintä.

Reseptit on tuttuun tapaan napattu Kinuskikissalta. Tein tumman ja vaalean levykakkupohjan joita käytin kootessa vuorotellen. Täytteenä oli tuttu mansikkatäyte sekä uusi kokeilu valkosuklaa-mangotäyte, joka oli makea, mutta ihanaa. Ja koristeluna sokerimassaa. Olin ajatellut vaaleanpunaisen päällyshameen menekin pienemmäksi kuin se todellisuudessa oli. Siksi jouduin hiukan paikkailemaan luomusta. Suositteelen varaamaan molempia massoja siis 500g.

Ensimmäiset vieraat saivat maistaa kakkua jo tänään, mutta varsinaisia juhlia vietetään huomenna kun virallinen syntymäpäivä koittaa. Ja uskon, että sunnuntain rääppiäisiinkin riittä kakkua.

Onnea rakas aurinkoni <3

Afrikantähden ehostus

Kaikki jotka pelaavat omien lastensa kanssa omaa, noin kolkyt vuotta vanhaa Afrikantähteä painivat varmasti erään ongelman kanssa. Aarteet ovat kuluneet hyvin tunnistettaviksi. Eikä siinä mitään, ajanpatina on ihan jees, mutta kun tunnistettavin pylpyrä on se himoittavin aarre eli itse Afrikantähti, on pelaaminen melko hankalaa tai pikemminkin ennalta-arvattavaa.

Näin jossain idean siitä että vanhat pelimerkit oli liimattu muovisiin esim. maitopurkin korkkeihin. Niiden sisärenkaat ovat täydellisen kokoiset nappuloihin. Keräsimme siis kasaan tarvittavan määrän samanlaisia muovikorkkeja ja liimasin kuumaliimalla nappulat korkkien pohjaan. Näin vanha peli palautti taas jännittävyytensä ja saa paljon lisää pelikertoja.