Virkatut töppöset

Mun Ystävällä on To do -lista. Se on muistilista ideoista, jotka pitää toteuttaa. Sinne kerätään esim. blogisivujen linkkejä, joista löytyy jotain ihanaa tekemistä. Niitä tehdän kun iskee inspiraatio tai "sitten kun mulla on taas aikaa..."

Mä sain vilkaista Ystävän listaa. Mä löysin aarteen. Mulle iski himo. Himo kolkutteli mun mieltä koko ajan. Esteenä välittömään tekemiseen oli edellinen keskeneräinen työ. Se este oli voitettava. 

Nyt on esteet raivattu ja himo tyydytetty. Aaah! Ohje

   

   

Näistä piti tulla tossut mulle

mut ne sopivatkin jollekin muulle.

Mut ei se mua paljon haittaa

pitää koukkuun vauhtia laittaa.

Mä kohta vielä näytän sulle

et osaan tehdä tossut mulle.

Ne jonain päivänä on valmiit jalkaan

voi silloin uusi idea alkaa, uusi idea alkaa... aah!

(Sini Sabotage / Levikset repee)

Viimeinen silaus - Keittiön sisustustaulut ja verhot

Viimeinen silaus uuteen keittiöön tapahtui tänä viikonloppuna. Hurmaavat sisustustaulut ja uudet verhot valmistuivat!

Sisustustaulujen idea on löytynyt netistä. Äitini kutsui minua nämä taulut nähtyään luovaksi, mutta korjasin tilanteen toteamalla, että en mä tätä ideaa toki ole itse keksinyt vaan nähnyt aiheesta vastaavan kuvan ja muokannut sen sitten vaan omannäköiseksi. Eli copy - paste :)

Taulujen ruokailuvälineet löytyivät äidiltäni, joka jo kerran kysyi minulta, että mitä vanhoista ruokailuvälineistä voisi tehdä. Hän lupasi luovuttaa välineet nyt minun muokattavakseni, eli taitaa siis odottaa, että osa tuloksista päätyisi myös hänen kotiinsa uudessa ilmeessä. Katsotaan...

Näiden taulujen toteutus hoitui jotakuinkin näin: eli ostin Ikeasta taulun kehykset, jotka olivat neliön malliset. Olisi ehkä kannattanut ostaa taulu, jossa lasit eivät olisi kiinnitettynä kehyksissä. Tästä seurasi pientä tuunausta ennen kuin päästiin itse aiheeseen. Omppukankaan löysin Kodin 1:stä. Se sopi hyvin käyttötarkoitukseen, sillä kankaan yksi omppukuvio oli juuri oikean kokoinen kehyksiin. Sitten pingotin kankaan taulun takalevyn pintaan. Valkoisella spray-maalilla käsittelin ruokailuvlineet, jotka siten kiinnitin kankaaseen kuumaliimalla. 

Muutama vinkki, jotka ilmenivät matkan varrella, eli metallivälineet ovat raskaat, kangas olisi ehkä kannattanyt liimata takakanteen. Ja veitsen kiinnittäminen oli haasteellista, koska kiinnityspinta oli niin vähäinen. Veitsen kädensija oli pyöristetty ja yläosan pintaa ei saanut liimattua suoraan kankaaseen. Kun taulun nosti pytyyn kallistui veitsi pois taulusta, joten tein pienen korokkeen pahvista veitsen yläosan alle, joka on kiinnittynyt sekä kankaaseen että veitseen. Näin sain siis veitsen kiinnittymään tauluun. 

Ja tässä tulos!

  

Taulut sopivat hyvin uuteen ilmeeseen.

Verhot ovat ihan peruskapat. Valitsin kankaaksi valkoisen pellavan, joka on tuo nurkkaan keveän vaikutelman. Eli suorat verhot, jotka on rullattu ylös vapaamuotoisesti. Kiinnittämiseen ompelin kivasta ruudullisesta kankaasta hihnat. Ensin olin ajatellut, että kiinnitän verhot ruseteilla, mutta lopulta päädyin kuitenkin solmuihin (osittain tämä johtui laskuvirheestä kankaan riittävyyden suheen...).

Hurja keittiöremontti

Siitä se idea sitten lähti...

Kun ostaa talon, ei koskaan saa täydellistä pakettia. Ostopäätöksessä joutuu aina tekemään kompromisseja omien mieltymysten ja tyylien osalta. Mutta ei se mitään, sillä silloin pieni pintaremontti on aina paikallaan. Talomme pienet pintaremontit ovat pitkälti tehty asuttujen vuosien varrella, jokin huone on ehditty kunnostaa jo kahdestikin. Nyt oli vuorossa suuri remppa, joka on pyörinyt mielessä jo jonkin aikaa. Keittiö, tuo kodin sydän, sai mullistavan muutoksen eräänä talvilomana.

Olin itse vielä perhevapaalla ollessani käynyt kilpailuttamassa keittiöfirmoja. Minulla oli selkeä kuva siitä minkä tyylinen keittiön piti olla ja miehelläni selkeä kuva siitä mitä se saisi maksaa. Paras vaihtoehto suunnitelmiimme löytyi Kalustetukusta. Suunnitelmat lyötiin lukkoon jo jokin aika sitten, mutta emme halunneet aloittaa remonttia ennen joulua. Remontti alkoi siis 1v synttäreiden juhlinnan jälkeen, heti alkuvuoodesta.

Tämän tyylinen keittiö meillä oli ennen. Valitettavasti kuvaa ehjästä keittiöstä en huomannut ottaa. Tästä kuitenkin remontissa lähdettiin liikkeelle:

  

Väliaikainen keittiö rakennettiin eteiseen. Ilman sitä tästä ajasta ei olisi kyllä selvitty. Kaikki keittiötoiminnot olivat käytössä koko remontin ajan. Tiskikone kodinhoitohuoneessa, keittiö eteisessä, ruokapöytä aulatilassa ja hella ja uuni työhuoneessa. Näppärää.

Kaikki seinäpinnat piti levyttää osittain uudestaan, sillä vanhan keittiön välitilalaatat olivat niin tiukassa, ettei tasoitteella olisi siloittanut niitä aukkoja. Kaikki pohjatyöt seinien levytyksineen saatiin hoidettua ennen kuin kaikki kalusteet (koottuina) saapuivat. Silloin keittiöstä tuli erittäin tilava :)

Pikkuhiljaa tämä palapeli alkoi loksahdella kohdilleen ja kalusteet löysivät oikeat suunnitelmien mukaiset paikat uudessa keittiössämme.

Pikkuisen uusi piilopaikka le mans -kaapissa :)

Ja valmista tuli! Kalusteiden kokoamiseen kului aikaa noin viikko. Nyt on kaikki valmista, paitsi osa kattolistoista puuttuu, pieni seinän pätkä pitää maalata, verhot pitää ommella, yksi pistorasia asentaa... Jotain pientä siis. Mutta kyllä tätä kelpaa jo esitellä.

Yläkaappiin on tulossa valkoinen ovi.
Se nyt vaan sattui unohtumaan tilauksesta.

Nyt tarvii enää opetella käyttämään kaikkia uusia vempeleitä ja testata keittiön toimivuutta käytännössä. Oli vaikea miettiä etukäteen tuliko tehtyä keittiöön lisätilaa vai muutimmeko vain toiminnallisuuksia. Eilen kun sijoitimme tavarat kaappeihin totesimme, että tilaa on huomattavasti enemmän, mutta silti keittiö vaikuttaa tilavammalta kuin ennen. 

Pikkujuttu ei ollut remontin jälkeisessä siivouksessa. Keittiömme sijaitsee aivan olohuoneen tuntumassa. Koko remontin ajan sankka pöly on leijaillut asunnossamme. Ei sitä ensin edes huomannut, mutta kun loppuaikana katsoi olohuoneen tasojen pintoja tajusi, että likaa oli melkoisesti. Eilinen koko päivä meni siinä, että puhdistimme uudet kalusteet keittiössä, täytimme kaapit tavaroilla ja siivosimme loppua asuntoa liasta. Päivä loppui kesken, mutta pahin saatiin hoidettua alta. Varastoon en uskalla edes kurkata...

Suuret kiitokset uudesta keittiöstä kuuluu rakkaalle miehelleni joka koti-isän toimensa ohella on puuhastellut paljon edesauttaakeen keittiöremontin etenemistä. Yhtäsuuri kiitos kuuluu isälleni, joka uhrasi talvilomansa remontoidessa keittiötämme. Ja on tässä projektissa tarvittu muitakin taustajoukkoja, lämmin kiitos kaikille!