Sammalpallot

"Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt...". Ja niin me lähdimme! Mukaani sain innokkaan 3-vee retkeläisen, joka ei koskaan väitä vastaan kun ehdotan, että "Mennäänkö metsäretkelle?". Tällä kertaa olin ajatellut kerätä värikkäitä vaahteranlehtiä. Takaraivossa kun kutkutti idea syksyisestä ovikranssista. Niitä ei kuitenkaan lähimetsästämme löytynyt. Jatkamme etsintöjä!

Mukaan tarttui muutamia käpyjä ja korillinen sammalta. Tiedän, sitä ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa. Epäilen metsän olevan kaupungin omistuksessa ja kuntalaisena koin oikeudeksi nyhtää sitä sieltä täältä pikkuisen. Olihan korinikin todella pientä mallia.

Idea sammalpalloista löytyi jostain sisustuslehdestä. Niitä on tullut viime aikoina selattua urakalla, joten valitettavasti en muista mistä lehdestä tämä idea piirtyi silmäni verkkokalvolle.

Pallot valmistuvat näppärimmin pihalla. Koristelun hoidin sisällä. Pallot röhnästävät aikalailla. Kaikki alkaa siitä, että sammaleesta tehdään mytty, joka sitten vuorataan kauniilla sammalella. Sammaleen saa pysymään huomaamatta, kun käyttää tosi ohutta rautalankaa. Palloista voi tehdä minkä kokoisen tahansa, kun vaan lisää sammalkerroksia. 

Valmiit pallot koristellaan haluamallaan tavalla. Ensin meinasin itse tökkiä palloihin erilaisia kuivia mausteita, joita olin hankkinut häiden koristeeksi muutama vuosi sitten. En kuitenkaan alun tökkäilyn jälkeen ollut tyytyväinen tulokseen, joten päätin vaihtaa taktiikkaa. Koristelin pallot nauhoilla. Yksi kierros ympärille kahdella erilaisella nauhalla ja päälle rusetti. Mielestäni pallot ovat nyt onnistuneet!

Pallot tarvitsevat vielä systeemin, jolla saan ne roikkumaan. Luultavimmin käytän jotakin vahvaa lankaa tai narua, esim. sisalnarua tms.

Täytynee päivittää kuva myöhemmin, siitä miltä pallot näyttävät kun ovat asennettu meidän kuistille roikkumaan. Nyt pallot sijaitsevat vielä työpöydän laidalla. Asennukseen tarvitaan miehistä apua koukkujen asentamiseen. Alankin siis syöttää ajatusta miehelle, kun hän palaa tänään viimeiseltä työpäivältään kotiin. Kyllä koti-isällä aikaa on :)

Vahdin vaihto!

Tänään on päivä, jonka tuloa ainakin yksi perheessämme on odottanut. Aamukampaa on jopa mielessä laskettu. Tänään on tulevan koti-isän viimeinen rypistys keittiömestarina ja aika luovuttaa (tahti)kauha hetkeksi seuraajalle. 

Mieheni sanoi sihteerille (eli minulle) eilen illalla kahdeksan jälkeen (!), että joku kortti olis kiva viedä töihin. Toisin sanoen, tekisitkö? Ja tietysti minä tein. Mies seuraili vieressä sommitelmiani ja tuumasi, että ei hän nyt ihan noin hienoa korttia tarkoittanut, joku kirjoitettu Kiitos-lappu olisi kuulemma riittänyt. Vaan minä en tee rumaa vastasin ja jatkoin aherrustani. Tässä lopputulos: 

Kortin sisällä lukee " ja näkemiin!" eli tosi simppeli kortti.

Tosiaan. Koti-isän valtakausi alkaa pian. Kotiäiti suuntaa siis takaisin työelämään. Sitä ennen meillä on kuitenkin aikaa hieman lomailla!

Vaatekutsujen päätteeksi suolaista ja makeaa

Kesä kääntyy syksyyn, ilmat viilenevät ja illat pimenevät. Piristysruiskeeksi uutta vaatetta sekä äideille että rakkauden hedelmille. Mukavat vaatekutsut, kivassa tunnelmassa tulivat pidetyksi kera tuttujen ja tuntemattomienkin.

Kutsujen järjestäminen on minusta mukavaa puuhaa. On ensinnäkin "ihanaa", kun on syy siivota paremmin. Siitä riittää riemua vielä vieraiden lähdettyäkin. Lisäksi on ihan parasta, että saa syyn leipoa ja kokeilla jälleen uusia maukkaita reseptejä. Tälläkin kertaa kokeiluni löytyivät Kinuskikissan -sivuilta. Linkit ohjeisiin ovat tektissä alempana, jatka siis lukemista ;)

Suolaisen nälkään halusin jonkin kivan piirakkaohjeen kylmäsavulohesta. Löysinkin aivan verrattoman ohjeen Rucola-lohipiirakkaan. Ohje näytti hyvältä ja maistui ehkä vieläkin paremmalta. Itse oikaisin ja turvauduin pakastealtaan valmiiseen piirakkataikinaan. Tuo ohjeen ruispohja on sekin kyllä kokeilemisen arvoinen.

Makeita juttuja leivoin kolmea sorttia. Oli kakkuu, palleroi (= pops) ja keksilöisii. Kaikki maistuivat hyvältä, joskin kaikkien valmistus ei sujunut kuin strömsössä. 

Valmistamani piparit olivat Pähkinäiset Daim-keksit. Kekseistä ei ole kuvamateriaalia, koska niiden ulkonäkö ei ollut tällä kertaa minusta tuotetta imarteleva. Onneksi maussa kaikki palaset olivat kohdillaan. En löytänyt kaupasta noita ohjeen Daim-rakeita, koska etsin niitä leivontahyllystä enkä karkkihyllystä. Korvasin Daim-rakeet siis löytämälläni Wiener-Nougat -rouheella. Voin suositella! Bueno!

Halusin tällä kertaa kokeilla popsien tekemistä vaikkakaan kyseessä eivät olleet lastenkutsut, joihin popsit sopivat mielestäni hyvin hurmaavan ulkonäkönsä vuoksi. En ole ennen valmistanut popseja ja se kyllä näkyi niitä valmistaessani. Vinkkinä suosittelen lukemaan ohjeen tarkkaan ja noudattamaan ohjeessa mainituja välivaiheita.

Minun popsit valmistuivat välillä jopa kyynel silmässä. Jos kertoisin tässä mikä kaikki meni vikaan tulisi tekstiosuudesta niin pitkä, että lukija hyppäisi suoraan kyseisen kappaleen yli. Sanotaan vaikka niin, että ongelmia oli ja ne johtuivat juurikin siitä, etten malttanut lukea ohjetta loppuun saakka. Tämän vuoksi muun muassa popsit eivät tällä kertaa olleet tikunpäässä tikkarimaisesti. Maku kuitenkin ratkaisee ja pallerot maistuivat ah, niin makeilta. Käytin ohjeesta poiketen Lime curd -tahnaa sitruunan sijaan ja kuorrutteena minulla oli valkosuklaasula. Nam!

Kakuksi valitsin porkkanakakun. Tämä Kinuskipupun porkkanakakku oli minusta hauska versio perinteisestä ja maistui ihanasti appelsiinille. Ja koska kuorrute sisälsi myös valkosulkaata, joka tuntui olevan pahkinän ohella punainen lanka tarjoiluissa, ei lopputuloksesta voinut tulla muuta kuin suussa sulava.

Ostin tämän ihanan kakkuvadin kesällä eräästä Naantalilaisesta sisustusliikkeestä. Ihastuin vatiin juuri onton jalan vuoksi. Sinne on kiva tuunata tilaisuuteen sopiva tai muuten vain mieluinen sisus ja vati saa näin aina uuden ilmeen.

Ja näitä ihanuuksia kukin sitten hipelöi, sovitti ja hankki. Itse ainakin odotan jo omaa tilausta!
http://www.meandi.se/fi/

Virkattu matto

Jabadaba! I love it. 

Makuhuoneemme saa vihdoin odottamansa uuden maton. Edellinen bambumatto sanoi sopimuksen irti, ollen lattialla melkein 10 vuotta. Toivottavasti tämä uusi ja raikas tulokas pysyy kanssamme ainakin yhtä kauan.

Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut virkkaavani makuuhuoneeseen uuden piristävän maton. Remontoimme makuuhuoneen kun tammikuussa vaihdoimme lastenhuoneen ja makuuhuoneen paikkoja keskenään. Silloin makuuhuoneemme sai ihastuttavan raitatapetin yhdelle seinälle tehosteeksi. Päätimme silloi tapetoida raidat vaakaan. Matto mukailee tietysti tapetin ja huoneen sävyjä.

Inspiraatio lähti kun olin ostamassa ontelokudetta aivan toiseen työhön. Huomasin värejä valitsessani ko. ruskean ja pinkin kuteen ja tiesin heti että niiden liitto muodostaisi meille täydellisen maton. Etsin perinteiseen tapaani Googlen kuvahaulla kivoja mattojen malleja ja ohjeita. Tämä oli ehdoton suosikkini löydöistäni! Ohje löytyi siis täältä.

Tein itse maton 50 silmukalla, jolloin matosta tuli 62 cm leveä. Jatkoin maton virkkausta kunnes se oli huoneeseen sopiva eli 118 cm. Sellainen huomio omasta työstäni, että langanvaihtoja ei saa tehdä liian piukkaan. Itse tein aluksi tuon virheen ja matosta meinasi tulla pikkuisen vino. Lievää venytystä ja avot! Maton alle on muuten pakko laittaa liukueste. Ilman sitä saattaa yön pimeinä tunteina muodostua kaatumisvaara. 

Keskeneräistä vihdoin valmiiksi!

Päätin tänään tehdä valmiiksi jotain, mikä on ollut jo hyvin kauan kesken. Feels good! 

Nuorempana sorruin aloittamaan monia töitä ilman että sain niitä lopulta valmiiksi. Silloin oli vaan aina niin kova into kokeilla jotain uutta. Näin käy vielä joskus, mutta harvemmin. Nykyisin puurran aloitetut työt loppuun liekö syynä lisääntynyt pitkäjännitteisyys vai opittu taito. Myönnettäköön kyllä, että joskus aloitettuja töitä on yhä useampi kerralla, heh!

Tänään kuitenkin valmistui lasteenhuoneen seinälle tarkoitetut taulut.

Virheä Born in 2010 on tietysti esikoiselle tekemäni taulu ja se on ollut hänen huoneensa seinällä jo pitkään. Pikkusiskon Born in 2013 -taulu sai tänään harsinpistot. Nyt taulut pääsevät remontoidun (tammikuussa remontoidun...) lastenhuoneen seinälle. 

Kumpikin taulu on toteutettu Ikean taulunkehyksiin pingottetulla valkoisella kankaalla. Kankaaseen on sitten harsittu kiinni kummallekin lapselle muistorikkaat vauvajutut. Pojan taulussa on bodyn lisäksi mamman kutomat ihanat töppöset sekä ensitutti. Siskon taulussa ovat minun kutomat töppöset ja kypärämyssy.

Saa nähdään miltä taulut näyttävät seinällä!

Tassu ja töppönen kurkistaa...

Kun esikoinen on poika ja kuopus on tyttö, tulee eteen väistämättä se tilanne etteivät kaikki veljen vanhat vaatteet kelpaa uudelleen käyttöön. Toistaiseksi tämä on vain äidin ongelma, mutta saattaa tulevaisuudessa nousta esiin puheenaiheena myös prinsessamme suusta. 

Mutta onhan se niin, ettei tytölle voi laittaa jalkaan vihreitä villasukkia vaan tilalle on kudottava ihanat vaaleanpunasävyiset? 

Jotta säästyn väärinymmärrykseltä korostan heti, että edellä mainitsemani syy on täysin tuulesta temmattu tekosyy uusien sukkien kutomiseen. Nämä sukat on siis kudottu vain tekemisen riemusta!

Valitsin sukkalangaksi tällä kertaa Nallen Taika-langan, vaalenapuna-ruskea -sävyisenä. Kudoin nro 3 sukkapuikoilla villikset oman pääni ohjeen mukaan. Itse tykkään tuosta rypytyksestä sukan varressa, sillä se tuo sukkaan mukavasti mittaa ollen kuitenkin hyvin joustava. Edellisten sukkien valmistumisesta on tovi, joten kantapään kohdalla jouduin miettimään ja lopulta myös ohjeesta lunttaamaan (Nalle-langan vyötteen kääntöpuolella on villasukan ohje!). Jos joku haluaa vastaavanlaiset sukat kutoa, niin viitteellinen ohje löytyy kuvan alta. 

Ohje sukkien kutomiseen:

- Neulotaan kokoajan suljettuna neuleena.

- Itse kudoin sukat 40 silmukalla (10 s / puikko), sukat tulivat 8 kk tytölle.

Ensin luodaan silmukat ja kudotaan 5 krs joustinneuletta (1 oikein, 1 nurin).

Seuraavaksi kudotaan varteen 5 krs aina oikein -neuletta, jonka jälkeen 5 krs aina nurin -neuletta. Näin jatketaan kunnes varsi on sopivan mittainen. Itse toistin neuleet 5 kertaa.

Sitten kudoitaan 8 krs aina oikein -neuletta, sitten 5 krs joustinneuletta ja taasen 3 krs aina oikeaa.

Sitten tehdään kantapää. Sen opastamista en osaa selväsanaisesti kirjoittaa, mutta etenin vahvistetun kantapääohjeen mukaan. Tästä löytyy ohje kantapään tekemiseen kolmella eri tavalla.

Lopuksi jalkateräosuutta kudotaan aina oikein, kunnes sukka on jalkaan sopivan mittainen.

Lopuksi tehdään kärkikavennukset. Itse tein kavennukset joka kerroksella niin, että ensimmäisen ja kolmannen puikon kaksi viimeistä silmukkaa kudotaan yhteen ja toisen ja neljännen puikon kaksi ensimmäistä silmukkaa kudotaan yhteen.

Sukka viimeistellään päättelemällä langanpäät.

Onnittelun aihetta!

Tänä kesänä on eteen tullut muutamia onnittelun aiheita. Tykkään värkkäillä kortit juhlaan kuin juhlaan itse, enkä siis turvaudu kuin äärimmäisessä hädässä kaupan valmistuotteisiin. 

Korttien aiheita olen metsästänyt aiemmin muun muassa blogeista. Niistä on saanut kivasti uusia ideoita sommitteluihin. Nyt kun esikoiseni on innostunut käymään kirjastossa tarttuu mukaani kyseisiltä reissulta usein paperityöhön, skräppäyseen sekä korttien valmistukseen liittyviä kirjoja. Ja nehän ovat ideoita pullollaan! 

En valmista toistaiseksi kortteja itselleni varastoon, vaan tarpeen mukaan valmistan kohteelle sopivan kortin. Joskus kyllä mietin, että samalla kun valmistan kivan kortin kannattaisi niitä valmistaa myös toinen kappale, ihan vaan hätävaraksi. 

Nyt uusimpana juttuna olen keksinyt leimailun. Ostin itselleni pitkällisen harkinnan jälkeen kirjainleimasimet ja niistä innostuneena on myöhemmin tullut ostettua parit kuvioleimasimetkin. Leimoilla saa siistejä ja hauskoja yksityiskohtia kortteihin ja muuhunkin koristeluun. Ja niitä voi käyttää aina uudestaan ja uudestaan!

Tällaisia tuotoksia on syntynyt lähiaikoina: 

Ystävän syntymäpäiväkortti.

Uuden pienokaisen onnittelukortti.

Isäni syntymäpäiväkortti.

Naapurin pojan 5 v -synttärikortti.