Äidin pieni-iso tyttö on aloittanut tarhan, kauheeta! Tai siis kivaahan se on, mutta... kauheeta!
Totisesti, pienemmän lapsen tarhapolun ensiaskeleet on nyt otettu ja isomman paluu arkeen pitkän joululoman jälkeen on koittanut. Ensimmäiset päivät ovat osoittaneet, että ei se helppoa ole, kenellekään. Samassa rytinässä mies, koti-isi, on palannut töihin. Muutos on tainnut vaikuttaa meihin kaikkiin. Isä on pääosin onnellinen, kun pääsee töihin ja saa muutakin ajateltavaa kuin kodin arjen ja ruokahuollon pyörittäminen. Esikoinen vaatii tarhassa huomiota kyseenalaisin keinoin. Kuopus on hieman hämillään, kun isi jättää hänet päivittäin tarhaan ja menee itse kauppaan. Ja minä olen tärisemässä uudesta kotiroolistani.
Meillä on siis iltoja jolloin mieheni on töissä ja lastenhoito yksin mun vastuulla. Näin ei ole ollut hetkeen. Vaatii hieman totuttelua. Toki selviän. Oudolta se kyllä tuntuu. Eräs Kingin hahmo kärjistettynä kuvaa meidän perhettä suuntaa-antavasti. Ensimmäisenä iltana laitoin miehelleni vitsinä kuittauksen kun sain lapset nukkumaan. ;)
No mutta. Esikoisen kanssa täytyy nyt eteenkin keksiä puuhaa, koska tulkintani mukaan hän hieman protestoi tarhan alkua ja huomion puutetta. Eräänä päivänä hän kertoi piirtäneensä tarhassa aarrekartan. Tutkimme piirrustuksia ja päätin hieman kehittää ideaa toimivaksi leikiksi. Piirsin nopean luonnoksen osasta kotiamme ja koitin miten kohta viisi vuotias hahmottaa kartanlukua ja aarteen piilottamista. Taas tuo fiksu jätkä löi mut ällikällä. Jäbä etsi ja piilotti niin hyvin aarteita, että äiti oli suu ammollaan ihmetyksestä.
Seuraavana päivänä lupasin, että piirrän hänelle kunnon kartan, joka toimii leikissä pidempään. Eli päätin laminoida kartan kontaktilla ja kiinnitin sen pahviin. Lisäksi keksin meille siirrettävän ja uudelleen kiinnitettävän aarteen (käytin kohotarratyynyä).
Tätä leikkiä suosittelen muillekin. Leikki-ikäinen jaksaa ainakin meillä pelata tätä kerta toisensa jälkeen.
 |
| Pohjapiirrustusta pähkiessäni mieheni toi minulle viralliset piirustukset malliksi :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti