Ihanaa kun tulossa on vieraita, saa hyvän syyn leipoa jotain uutta! Olen innostunut laajentamaan leivontaosaamistani ja useasti kokeilen rohkeasti uusia reseptejä. Kun löytyy toimiva ja maukas ohje teen sitä kyllä uudestaan, jottei elämä olisi pelkkää kokeilua.
Nyt tulossa oli sekä lapsi- että aikuisvieraita. Päätin (selattuani Kinuskikissan-sivuja) tällä kertaa leipoa Puolukka-kinuski -muffinsseja sekä Seeprakakkua.
Puolukkamuffinssit valitsin osaksi siitä syystä, että saan pakkasessa olevat puolukat mukavasti tällä tavalla käyttöön. Pikkuisen valintani arvelutti, olihan puolet makustelijoista lapsia...
Vaan eipä huolta, muffarit kävivät kuin kuumille kiville ja olivat niin lasten kuin aikuistenkin makuun. Kirpeän ja makean liitto toimi tässä erittäin hyvin!
Seeprakakku taasen on kaikkien tunteman Tiikerikakun serkku. Sen salaisuus piilee kakkua leikattaessa, jolloin taikina muodostaa kakkuun seepran raidat. Omat raitani eivät onnistuneet kuten Kinuskikissan, mutta makuhan on tärkeintä.
Korvasin ohjeen öljymäärän 2,5 dl niin, että laitoin kakkuun 1,5 dl voisulaa ja 1 dl öljyä. Tai oikeastaan tarkoitukseni oli laittaa myös tuo 1 dl öljyä, mutta kaikessa tohinassa se pääsi unohtumaan. Kakku jäi varmasti tästä syystä hieman kuivaksi tällä kertaa.
Tuskaa teetti kakun valkosuklaa raidat! Valkosuklaan sulatus ei vaan kertakaikkiaan onnistunut kuin vasta neljännellä kerralla ja myönnän, että kolmannen kerran jälkeen silmäni hieman kostuivat turhautumisesta ja kiukusta. Totesin samalla, että mikromme on rikki. Se kun lämmittää täydellä teholla oli tehosäätö mikä tahansa. Epäonnisuuteni oli siis mikron vika, ei niinkään leipurin.
Lopputulos oli kuitenkin näyttävä ja hyvän makuinen. Kakku kelpasi jopa omalle juniorille, joka yleensä on nirso kakkujen suhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti