Minulle kävi niin, että löysin kivannäköisen puseron ompeluohjeen Suuri Käsityö 5-6 2015 lehdestä ja mennessäni kangaskauppaan löysin ihan toisenlaisen kankaan, jota olin mielikuvissani lähtenyt etsimään. Tämä trikookangas oli rakkautta ensi silmäyksellä ja todellisen tyttömäinen pusakan kohteelle.
Meidän 2,5v tyttö ei totisesti ole mikään rinsessa, ainakaan sanan kaikessa merkityksessä. Hän kyllä rakastaa vaatteita, niiden itse valitsemista ja itse pukemista (moneen kertaan päivässä), mutta välillä minua huvittaa totaalinen värisilmän puute. Päälle kun on saattanut jonakin aamuna eksyä sateenkaaren kaikki värit. Toisin sanoen jonakin aamuna prinsessa on pikemminkin juntti-einari.
Ompelusta hiukan innostuneena kokeilin tällaisen minijakun valmistusta. Lopputuloksesta tuli valloittava, super ihana söpistely pusakka. Ehkä jopa niin kiva, etten raaski sitä ihan tarhakäyttöön antaa. Kaava oli todella helppo, jopa ompelu-tumpelolle. Mitä nyt kerran hiha meinasi lipsahtaa nuttuun väärin päin. Kerrankin huomasin erheen ennen ompelua. Hankalin kohta oli hihojen poimutus, johon tarvittiin jälleen äidin konsultaatio apua. Lopulta sain nekin istutettua ilman suurempia ongelmia kiinni paitaan.
Menimme viime viikonloppuna erään ystävämme lapsen 2v synttereille ja vaatteita lapsille valitessani en voinut olla valitsematta tätä takkia. Vaikka jalassa oli arkisesti farkkulegginssit toi tämä topin päällä ollut jakku asusta paljon juhlavamman. <3
Nimimerkki, ompelusta yhä innostuneempi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti